Vintagemusiikin ystävät rakastavat varmasti tätä takautuvan näköistä iPhone-kaiutinsarjaa. Tämä gramofonin näköinen, mutta suoraan puhelimesta soitettavia kappaleita vahvistava projekti yhdistää vanhan ja uuden tekniikan parhaat puolet.
Juttelimme valmistajan Bryan Balesin kanssa selvittääksemme, kuinka kauan tämän upean projektin valmistuminen kesti. "Valmistin gramofonin kahden viikon aikana, yleensä iltaisin töiden jälkeen, mutta suurimman osan siitä ajasta odotin liiman kuivumista, maalin kuivumista ja lakan kovettumista. Varsinainen työaika oli 5-10 tuntia, mutta siihen sisältyy suunnittelua lennossa, vianetsintää, ylianalysointia ja hidasta työskentelyä", hän sanoi.
Mutta läpäiseekö äänenlaatu? "Kun laatikko on tyhjä, ääni ei ole loistava. Sitä vahvistetaan, mutta laatikko/kammio toimii keskitaajuuksien kaistanpäästösuodattimena. Olen kokeillut erilaisia kammiokonfiguraatioita (ajattele bassolaatikkoa autossa), polkuja tai sokkeloita (ajattele Bosen aaltoradiota) sekä lasikuitueristeen vaihtelevia määriä ja kokoonpanoja. Paras tulokseni tähän mennessä on ollut, kun laatikon sisällä on ollut froteekangaspyyhe – vain löysä, ei taiteltu. Minulla on lisää ideoita kokeiltavaksi ja lisään Instructableen videon tuloksista."
Projekti tuotti hänelle yllätyksiä. "Liimaus ei sujunut niin kuin olin kuvitellut… Olin toivonut, että yläosa pitäisi automaattisesti sivut suorassa, mutta liima toimi voiteluaineena, joten sivut liikkuivat ja sain kulmiin aukkoja… Jos tekisin sen uudelleen, kokeilisin kahta erillistä liimausta – ensin sivut kiinnitysneliöillä, sitten yläosa."
Katso hänen ohjeensa alta!
MATERIAALIT
– poppelipuu 1×8
– kovalevy
– suppilo
– kuparinen kyynärpää
– epoksi
– puuliima
– ruuvit
TYÖKALUT
– vannesaha
– pöytäsaha
– jyrsin
– porakone
– oskilloiva hihna- ja karahiomakoneisto
– kiertohiomakoneisto
VAIHE 1
Torven tekemistä varten tarvitsin sovitteen, joka pitää suppilon kulmassa, ja päätin käyttää 1 3/4″ 45 asteen kuparikyynärpäätä. Vannesahan avulla leikkasin suppilon irti kohdasta, jossa se juuri ja juuri sopi kupariseen kulmakappaleeseen. Leikkaus puhdistettiin ja sovitus hienosäädettiin pyöröhihnahiomakoneella. Hioin myös muovia hiomapaperilla, jotta maali tarttuu. Kuparikyynärpää liimattiin suppiloon kaksikomponenttisella epoksilla.
VAIHE 2
Resonaattori on pelkkä laatikko, jonka sivut on enimmäkseen leikattu poppelista. Laatikkoliitokset näyttäisivät mielestäni aika siistiltä, mutta minulla ei ole jigiä niiden leikkaamiseen … vielä. Luhtahampaat olisivat mahtavia. Jopa kuormalavapuu ja puskuliitokset näyttäisivät siistiltä, jotta maalaismainen tunnelma säilyisi.
Koska 1″ x 8″ oli liian leveä leikattavaksi siististi jiirisahalla, käytin suurta poikkileikkauskelkkaa raakapituuksien leikkaamiseen. Sitten sivut revittiin karkeaan leveyteen.
VAIHE 3
Pohjapaneeli on irrotettava kovalevyn pala, joka on kiinnitetty muutamalla ruuvilla. Syy tähän on se, että voin kokeilla vaimennusmateriaaleja ja/tai akustisia kammioita.
Jotta upotettava kovalevy voidaan asentaa, leikkasin jokaisen sivupaneelin pohjaan särmäyksen.
VAIHE 4
Sivukartiot leikattiin pöytäsahalla käyttämällä kartiokelkkaa. Käytin lopullista pituutta leikatessani pysäytyskappaletta varmistaakseni, että vastakkaiset sivut olivat yhtä pitkät.
VAIHE 5
Yläsärmäykset leikattiin pöytäsahalla käyttäen leikkausaitaa. Päätin myös käyttää menetelmää, jota näin Jimmy DiRestan käyttävän, eli rihlattu jiiriliitos. Ne eivät ainoastaan auta kohdistamisessa liimauksen aikana, vaan ne myös vahvistavat liitosta.
VAIHE 6
Kiinnitettyjen kartioliittimien ansiosta sivujen liimaaminen onnistui nauhapuristimella. Yläosa halusi kuitenkin liukua hieman, joten lisäsin muutaman pystysuoran puristimen ja yhden vaakasuoran puristimen keskelle estääkseni taipumisen.
VAIHE 7
Torven pitämiseksi laatikon yläosaan tarvittiin 1 3/4″:n reikä kupariliitäntää varten. Käytin forstner-piikkiä ja porasin noin 3/8″, mikä on puolet levyn paksuudesta.
Tarvitsemme läpireiän ääntä varten, mutta tarvitsemme myös olkapään tukemaan kupariliitäntää. Vaihdoin 1 3/8″:n poranterään, jolla saamme 3/8″:n olkapään. Tämän reiän sijainti on sinun päätettävissäsi, mutta ota huomioon sivupaksuus. Näet, että merkitsin 3/4″ sisään sivuilta, jotta voisin välttää virheitä.
VAIHE 8
Leikatakseni aukon puhelinta varten käytin reunanohjaimella varustettua leikkuujyrsintä. Tämän uran leveys ja siten käytetyn terän halkaisija riippuu puhelimesi leveydestä. Itse käytin ilman koteloa minimalistisen ulkonäön vuoksi, ja 3/8″ suora bitti teki työn. Syvyyden osalta käytin noin 3/8″-1/2″ syvyyttä.
Aivan kuten torvessa, tarvitsemme läpireiän ääntä varten, mutta olkapäät tukemaan puhelinta. Käytin kaiuttimien sijainteja tämän asettelun määrittämiseen. Sitten merkitsin nämä pysäytyskohdat forstnerin terällä.
Kuten aiemmin, tämän aukon sijainti on sinun päätettävissäsi, mutta ota huomioon sivupaksuus. Valitsin sijaintini pelkästään visuaalisen miellyttävyyden perusteella.
VAIHE 9
Halusin käyttää kulmaviiluja koristeeksi, mutta ne myös lisäävät lujuutta miter-liitokseen. Sisäiset ja ulkoiset miter-viisteet… tämä laatikko on tukeva.
Käytin urien leikkaamiseen kaupassa valmistamaani spline-kelkkaa, joka perustuu Eagle America -jigiin. Pöytäsahalla katkottiin 1/8″ punatammikaistaleet, leikattiin vannesahalla kolmioiksi ja liimattiin paikoilleen.
Kun liima oli kuivunut, ylimääräiset osat leikattiin pois vannesahalla.
VAIHE 10
Kulmaviisteet hiottiin tasaiseksi oskilloivalla taivutetulla hiomakoneella, sivut ja yläosa hiottiin kiertohiomakoneella ja laatikon terävät reunat kevennettiin käsin.
VAIHE 11
Viimeistely oli melko yksinkertaista. Käytä ensin yksi kerros 50/50 keitettyä pellavaöljyä ja mineraalitärpättiä korostamaan puun luonnollista pintarakoa ja väritystä. Lisää sitten useita kerroksia lakkaa. Tee märkähionta 400-karkealla märkä-/kuivapaperilla. Lopuksi käytetään renessanssivahaa ja hiotaan.
VAIHE 12
Olen liian halpa ostamaan metallista torvea… se ei tarkoita, ettenkö voisi tehdä torvea, joka näyttää metallilta. Jos tiedät Sculpt Nouveau -viimeistelyjen hinnan, huudat luultavasti tietokoneen ruudulle "senkin idiootti". Normaalisti olisin samaa mieltä kanssasi, mutta ostin nämä viimeistelyt rumpuja varten. Tällaiset sivuprojektit ovat mielestäni vain bonusta.
Joka tapauksessa suppilo valmisteltiin muoviprimerillä. Seuraavaksi oli vuorossa kuparinen metallipinnoite.
Sarvi näytti tässä vaiheessa hyvältä, mutta halusin omaani tuon vihreän patinan. Saavuttaakseni tämän sumutin Sculpt Nouveau’n patinaliuosta, kun kolmas ja viimeinen kerros metallipinnoitetta oli märkä. Sitten laitoin torven yläkerran komeroon, jotta kosteus auttaisi prosessia.
Kun olin tyytyväinen patinan tasoon, ruiskutin muutaman kevyen kerroksen lakkaa pintakäsittelyn tiivistämiseksi.
Vinkkejä:
1. Patina likaantuu/kiillottuu pois, jos kosketat sitä… usko pois.
2. Lakka vähensi patinaa – liuotti osan siitä periaatteessa. Se oli hieman harmillista, mutta siitä huolimatta miellyttävä lopputulos.
Jos haluat oppia lisää ja nähdä lisää kuvia, käy tässä ohjeessa ja katso vielä lisää Bryan Balesin projekteja täältä. Tai
