Siltti on raekooltaan saven ja hiekan välistä, wikipediassa on maalajeista aika hyvin tietoa, sieltä löytyy tarkemmat raekoot. Saven raekokoko on niin pientä, ettei. Tällaisia ovat hietainen hiesu, savinen hiesu ja liejuhiesu. Karkea siltti ( Coarse silt ) CSi, >0,02. Jos saven tai siltin humuspitoisuus on 2-6 paino-% kiviaineksen kuivapainosta, maalajin.
Rakennus perustetaan alustavasti pintakerrostuman alapuolisen tiiviin. Yleisimpiä hiesuisia maalajeja ovat hietainen hiesu, savinen hiesu ja liejuhiesu. Siltti voidaan jakaa vielä tarkemmin karkeaan silttiin (CSi) 0,02-0,063 mm. Moreenimaalajien kuvaus lajit epitoisuuden perusteella.
Muuten tontilla savi 6-10m ja sitten siltti. Naapuritontilla tehty kairausnäyte 30 m päässä. Alueet sijoittuvat eri osiin mäkien painanteisiin. Maaperä on yleensä pinnastaan löyhää savea ja silttiä. Hiekkakerroksen alla on ohut kerros (0,5…1,0m) savista silttiä. Humusmaa, löyhä hieno hiekka sekä savinen siltti poistetaan perustuksen alta. Näistä siltti, hiekka ja sora nimetään d -menetelmällä eli maalaji saa nimen. Siltit Hiekkainen siltti hksi 21 Liejuinen savinen siltti ljsasi 183 Liejuinen siltti.
Savikerroksen yläosassa on havaittavissa savinen kuivakuorikerros. Samoin siltin ja saven rajapinnan lähellä olevat siltit voivat olla savisia. SP arviointi savipitoisuuden mukaan. Alueen keskiosassa esiintyy hiekkaa, hietaa ja silttiä tai savista silttiä. Alu- een länsiosassa maaperä muuttuu savisemmaksi, länsipuolella. Maan sensitiivisyyttä kuvaavan hienousluvun F arvot vaihtelivat 39 – 74.
Maalajeiksi määritettiin pääosin laiha savi, osin savinen siltti, siltti. Tunnetut geologiset muodostumat ovat Cenomanum-vaiheen merkeli ja lössiksi kerrostunut savinen siltti, jotka säilyttävät kosteuden ja lämpötilan varsin. Kantavakerros, betonimurske Ø 0-45. Geomekaniikan perusteet, tentti 14. Piste 7 todettu pohjavettä purkautuvan pelto-ojaan n. Piste 8 silttiä 1,5 m ojan pohjasta. Maatunutta puunkuorta, oksaa ja heinää. Tämän kerroksen alta alkaa moreeni tai paikoin savinen siltti.
Pohjamaa on pääosin savista silttiä, jonka kantavuus on huono ja maa on voimakkaasti routivaa. Tiellä on myös paikoin kuivatuspuutteita. Kemikaalien vaikutusta silttimoreenin ja savisen siltin läpäise- vyyteen tutkittiin bensiinillä, dieselöljyllä, suolaliuoksella, ksyleenillä ja meta- nolilla. Meri- ja jokisedimentit ovat hienoja hiekkoja, silttisiä hiekkoja, hiekkaisia silttejä sekä humuspitoisia sulfidisilttejä ja vähäisessä määrin savisia silttejä.
Lähialueilla aikaisemmin tehtyjen pohjatutkimusten mukaan tyypillinen pohjamaalaji on savinen siltti.
