Suomen yleisimmän heinän levinneisyyteen ei aukkoja. Ylärantaniityille tyypillistä on mm. Metsälauha on hyvin yleinen heinä koko maassamme, joka viihtyy. Alueen keskivaiheilla metsälauha peittää maata, mustikkaa ja oravanmarjaa on myös runsaasti, puolukkaakin jonkun. Alueella kasvaa runsaasti nurmilauhaa, nurmipuntarpäätä sekä rönsyleinikkiä. Puuston ikääntyessä varpujen ja sammalten keskipeittävyys kasvaa. Ruohojen ja heinien peittä- vyys on suurin. Tältä metsälaitumelta tulisi raivata alikasvosta pois.
Metsälaitumen pohjoisosa on tiheää lehtipuuvaltaista aluetta. Deschampsia flexuosa metsälauha. Yleensä heinät vallitsevat: hietakastikka, metsälauha, nurmilauha, nurmirölli. Mäessä yleisimmät lajit ovat nurmilauha, metsälauha, metsäruusu, ruusuruoho, puolukka, kangasmaitikka ja aitovirna. Niittylajeja ovat ke- toneilikka. Inventoinnissa löytyi seuraavat kasvit: koivu, kuusi, mänty, kataja, nurmilauha, metsälauha, niittynurmikka, nurmirölli, metsäalvejuuri. Metsälauha, mustikka, puolukka, metsätähti ja kangasmaitikka ovat tavallisia.
Muita kenttäkerroksen lajeja kuviolla ovat. Kenttäkerrosta hallitsevat metsälauha ja nurmilauha yhdessä. Saaressa kasvaa nurmilauhaa, metsäalvejuurta, metsäimarretta. Metsäkastikka (Calamagrostis arundinacea ). Muita yleisesti esiintyviä lajeja ovat nurmilauha, puna-ailakki. Muina kenttäkerrok- sen lajeina esiintyvät mm. Filipendula ulmaria), huopaohdake (Cirsium helenioides) ja nurmilauha. Varsinkin hakkuuaukkojen pioneerilaji, metsälauha oli lisäantynyt niin, että koko.
Uusina lajeina olivat paikalle tulleet nurmilauha, kissan -. Laidun on kosteaa niittyä, jonka valtalajina on nurmilauha. Heinistä valtalajeina ovat nurmipuntarpää, nurmilauha ja röllit, myös saroja ja. Vieraslajiongelma Hakametsän Tuomitien päästä noin 100 metriä. Sammalista alueella vallitsevana esiintyy kerrossammal. Pohjakerros hyvin niukka- Nurmilauha. Kynsisammallaji (niukka) Metsälauha. Dryopteris carthusiana, metsäalvejuuri. Runsaita olivat myös hietakastikka, nurmilauha, nurmirölli ja.
Muu kasvillisuus koostuu variksenmarjasta, suopursusta ja metsälauhasta. Valtalajeina ovat rehevyyttä ilmentävät nokkonen, nurmilauha, mesiangervo ja. Anthoxanthum odoratum, tuoksusimake. Valtalajeja ovat metsälauha, nurmirölli, nurmilauha, puna-. Nurmilauha Tufted Hair-grass Tuvtåtel. Kenttäkerroksen tavallisia lajeja ovat mustikka, metsälauha ja -. Metsälauha Ahdelauha Wavy Hair-grass Common Hair Grass Kruståtel.
Diphasiastrum alpinum, tunturilieko. Atriplex littoralis, merimaltsa.
