Lehtipuulaji

Kovapuulattioita on arvostettu vuosisatojen ajan niiden kauneuden ja kulutettavuuden vuoksi. Perinteisesti ne edustavat rikkautta, makua ja tyyliä, ja kukin kuvio ja rakenne tuovat sisätiloihin ainutlaatuisen mestariteoksen luonnon loistoa. Kullakin lehtipuulajilla on erilaiset kuviot, värit ja ominaisuudet. Kovapuulajien parempi ymmärtäminen on avainasemassa auttaessasi sinua löytämään juuri sinulle sopivan kovapuulattian.

Lehtipuulaji

Leppämetsä.

Kovapuulajin valinta

Lehtipuulaji

Leppä – leppä on hyvin vaaleanruskea puu, jossa on keltaista tai vaaleanpunaista sävyä, hienorakeinen ja sileä rakenne. Se on yksi nopeimmin kasvavista lehtipuulajeista, joka kypsyy täysin vain 10-15 vuodessa, mikä tekee siitä kestävän ja ympäristöystävällisen materiaalin. Vaalean värinsä ja väriainetta hyvin imevän kykynsä ansiosta leppä voidaan värjätä muistuttamaan lähes mitä tahansa puulajia, jolloin saadaan aikaan kallis ulkonäkö murto-osalla kustannuksista. Janka-kovuusasteikolla leppä on 590 astetta. Se on yksi pehmeimmistä lattianpäällystykseen käytettävissä olevista kovapuusta. Pihlaja on suosittu valinta "shabby chic" -koristeisiin.

Lehtipuulaji

Saarni, valkoinen – Saarni kuuluu oliivipuiden heimoon, mutta se ei tuota syötäviä hedelmiä. Sen väri vaihtelee kiiltävän valkoisesta runsaaseen kermanväriseen tai hyvin vaaleaan ruskehtavaan. Valkoinen saarni on suosittu valinta lattianpäällysteisiin, ja sen selkeä, tammea muistuttava puunrunko on kierretty, toisiinsa kietoutunut nupukuvio. Janka-kovuusasteikon luokitus 1320 antaa tuhkalle erittäin hyvän kokonaislujuuden, erinomaisen iskunkestävyyden ja hyvän vetolujuuden, joten se on pitkäikäinen lattia, joka kestää paljon liikennettä.

Pyökki – Pyökki on lehtipuulaji, jonka väri vaihtelee suuresti punaruskeasta sydänpuusta kermanvalkoiseen pintapuuhun, joka esiintyy erottuvina raitoina ja kierteinä koko puun alueella. Puulla on tiivis rakenne ja sileä, tasainen rakenne. Janka-kovuusasteikon luokitus 1300 osoittaa kestävyyttä ja lujuutta.

Lehtipuulaji

Koivu – Koivua on monia lajeja, joista jokaisella on omat värivaihtelunsa. Keltaista koivua käytetään yleisimmin lattianpäällysteisiin. Keltakoivun väritys vaihtelee kerman- tai vaaleanruskeasta pintapuusta vaaleanruskeaan tai punertavaan sydänpuuhun, mikä aiheuttaa havaittavia mutta ei dramaattisia värivaihteluita. Se on tiheärakenteista, suoraa, kiharaista tai aaltoilevaa. Se voidaan värjätä vakuuttavalla mahonki- tai pähkinäpinnoitteella. Koivun kovuus on Janka-kovuusasteikolla 1260, eli hieman pehmeämpi kuin punatammen, jonka kovuus on 1290.

Bubinga – Bubinga on Afrikassa kasvatettu, silmiinpistävä puu, jonka syvä, runsas punertava väri vaihtelee tummempien raitojen ja kuvioiden kanssa. Puu on hienojakoista ja hyvin erottuvaa, mikä antaa sille kauniin maalaismaisen ulkonäön. Bubinga on Janka-kovuusasteikolla 2690. Se on poikkeuksellisen kova ja kestävä materiaali, joka mahdollistaa lattian, joka kestää sukupolvia ja raskasta liikennettä.

Lehtipuulaji

Kirsikka, amerikkalainen (eli musta) – Kirsikkaa, jota joskus kutsutaan hedelmäpuuksi, kasvatetaan Yhdysvaltojen itäosissa. Puu on vaalean tai keskiruskean punaruskeaa, ja siinä on tiivis, usein aaltoileva puunrunko ja satiinipitoinen, kiiltävä pinta. Amerikkalaisen kirsikan Janka-kovuusasteikko on 950, mikä tekee siitä yhden pehmeimmistä lehtipuista, mutta sen mittapysyvyys on 7,1 eli keskimääräistä parempi.

Lehtipuulaji

Kirsikka, brasilialainen (myös Jatoba) – Brasilialainen kirsikka on keskisävyinen punertava puu, jossa on tummempia raitoja ja jonka puunrunko on tasainen. Janka-kovuusasteikolla 2820 luokiteltu brasilialainen kirsikka on poikkeuksellisen kova ja kestävä lattiamateriaali, joka kestää sukupolvia ja kovaa liikennettä.

Lehtipuulaji

Sypressi, australialainen – Australialainen sypressi muistuttaa ulkonäöltään mäntyä; hunajankultainen puu, jossa on vaalean kermanväristä pintapuuta ja aaltoilevia tummanruskeita raitoja ja oksia, jotka tarjoavat paljon kuviointia ja kontrastia, ihanteellinen maalaismaisen ilmeen luomiseen. Janka-kovuusasteikolla 1375, joten sen kestävyys ja mittasuhteiden pysyvyys on erinomainen.

Lehtipuulaji

Hickory – Hickoryn väri vaihtelee sydänpuun keskiruskeasta tai vaalean punertavan ruskeasta ja pintapuun kermanvalkoiseen. Suljetussa puunjyvässä on hienoja suoria tai aaltoilevia viivoja, ja viimeistelemätön puu on karhean tuntuista. Tavarantoimittajat pitävät hikkoripuuta usein vaihdettavissa pekaanipuun (hikkorilaji) kanssa. Hickoryn Janka-kovuusasteikon keskiarvon yläpuolella on 1820.

Kempas – Sydänpuun väri vaihtelee oranssinpunaisesta punertavaan ruskeaan ilman suurempaa kontrastia tai rakeiden määrittelyä. Kuitupuu on vaaleankeltaisesta valkoiseen, kiiltävä ja sen jakauma on lomittain tai spiraalimainen. Puulla on karkea rakenne ja Janka-kovuusasteikolla 1710, mutta sen stabiilisuusluokitus on alhainen.

Lehtipuulaji

Mahonki, aasialainen (aka Keruing) – Keruing on yleisnimitys, joka on annettu yli 70:n eri Kaakkois-Aasiasta kotoisin olevan Dipterocarpus-lajin puulle, joiden puulajit ovat lähes erottamattomia toisistaan. Väri vaihtelee vaaleanpunertavasta ruskeasta tummanruskeaan ilman merkittävää kontrastia. Rakenne on karkea ja puun jyvä on matalasti lomittunut tai suora. Janka-kovuusasteikolla sen kovuus on 1270, joten se on kovuudeltaan punatammen kaltainen.

Lehtipuulaji

Mahonki, Santos – Santos Mahonki on Etelä-Amerikan trooppisten metsien kotoperäinen lehtipuu. Väri on runsas tumman punaruskea, jossa on tummempia juovia ja hieno, öljymäinen rakenne. Järeys on suora tai aaltoileva ja kontrastiväritys on vähäistä mutta voimakasta. Janka-kovuusasteikolla se on korkealla, 2200, mikä viittaa erinomaiseen kestävyyteen ja lujuuteen.

Lehtipuulaji

Vaahtera, kova (eli sokerivaahtera) – Kova vaahtera, joka tunnetaan myös sokerivaahterana, on yleinen Pohjois-Amerikassa, ja puun väri vaihtelee kermanvalkoisesta vaalean punertavan ruskeaan sekä sydän- että pintapuun kautta. Puu on keskinkertaisesti kuvioitu, ja siinä on harvoin tikattuja, fiddleback- tai bird’s eye -yksityiskohtia, jotka yleensä myydään kalliimmalla. Kova vaahtera on Janka-kovuusasteikolla keskimääräistä kovempaa, 1450.

Lehtipuulaji

Merbau – Merbau on Indonesiassa, Malesiassa ja Papua-Uudessa-Guineassa kotoperäinen lehtipuu. Puu on erittäin arvostettua runsaan, kiiltävän ruskean tai tumman punaruskean värinsä vuoksi, jossa on joskus vaalean kullanvärisiä pilkkuja. Puun kuvio voi olla lomittunut, aaltoileva tai suora. Merbau on rakenteellisesti vakaa puu, jonka Janka-kovuusasteikko on 1925, mikä tekee siitä poikkeuksellisen kovan ja kestävän pinnan.

Mesquite – Mesquite on lehtipuu, jota tavataan Meksikon pohjoisosassa sekä Yhdysvaltojen lounais- ja keskilänsiosissa. Puun väri vaihtelee vaaleanruskeasta tummanpunaruskeaan, jossa on sisäänkasvaneiden mineraalien raitoja. Värivaihtelut ovat sävyltään maltillisia, mutta visuaalisesti erottuvia. Mesquite on erittäin kestävä puu, jonka Janka-kovuusasteikko on 2345.

Lehtipuulaji

Tammi, punainen – Punainen tammi on yleisnimitys, jota käytetään yli 200:sta Pohjois-Amerikassa yleisestä alalajista, jotka eroavat toisistaan värivaihteluiden perusteella. Tammipuun ja sydänpuun välillä ei ole juurikaan värieroa. Puu on väriltään vaaleaa ja sävyltään punertavaa. Puu on avointa ja karkeaa, ja siinä on tiivis kuviorakenne. Varttisahatulla sahatavaralla voi olla suomukuvio, joka tunnetaan myös nimellä tiikerisäteiden perhoset. Northern Red Oak saa Janka-kovuusasteikolla 1290 pistettä, ja se on vertailuarvon keskiarvo. Eteläinen punatammi on hieman pehmeämpi ja saa Janka-asteikolla 1060 pistettä.

Lehtipuulaji

Tammi, valkotammi – Valkotammen sydänpuu on väriltään vaaleanruskeaa, ja siinä voi olla vaaleanpunaisia tai hieman hopeanharmaita sävyjä. Kuitupuu on vaalean kermanväristä valkoiseen, ja sen värivaihtelu on vähäistä. Järeys on avoin ja säteet pidempiä kuin punatammella, ja siinä on satunnaisesti pyörteitä, nupukoita ja tiiviitä oksia. Valkotammi on hieman pehmeämpää kuin keskitammi, ja sen kovuusasteikko on 1210 Jankan kovuusasteikolla.

Padauk – Padaukia pidetään eksoottisena lehtipuuna, joka on kotoisin Keski- ja Länsi-Afrikasta. Sydänpuu on tummaa, runsasta punertavan tai purppuranruskeaa tai mustaa, ja sen väri vaihtelee vain vähän. Puumateriaali on suoraa tai lomittunutta ja sen rakenne on karkea. Padaukin kovuusasteikko on 1725 Jankan kovuusasteikolla, ja se on poikkeuksellisen vahvaa ja vakaata.

Pekaanipuu – Pekaanipuun väri vaihtelee punaruskeasta, tummanruskeilla raidoilla varustetusta sydänpuusta kermanvaalean vaaleanpunaisen valkoiseen pähkinäpuuhun. Pekaanipuun puumuoto on avoin ja siinä on suoria, aaltoilevia tai epäsäännöllisiä viivoja. Tavarantoimittajat pitävät hikkoripuuta usein vaihdettavissa pekaanipuun (joka on hikkorilaji) kanssa. Pekaanipuun Janka-kovuusasteikko on keskimääräistä korkeampi, 1820.

Lehtipuulaji

Pine (aka Southern Yellow) – Southern Yellow Pine on useiden Yhdysvaltojen eteläisillä alueilla yleisten ikivihreiden lajien puuta. Sydänpuu on vaaleankeltaista tai kellertävän ruskeaa, ja siinä voi olla oranssin sävyjä. Tukkipuu on kellertävän valkoisesta vaaleanruskeaan. Suljetussa puunjyvässä on selviä ja erottuvia kuvioita, ja oksat ovat yleisiä. Puu on Janka-kovuusasteikon mediaania pehmeämpää, ja sen kovuus vaihtelee lajista riippuen 690 ja 870 välillä.

Lehtipuulaji

Mänty, sydän – Termiä sydänmänty käytetään yleensä kuvaamaan vanhoista rakennuksista talteen otettua ja kierrätettyä puuta. Sen väri on lämpimän punaruskea, ja siinä on vaaleankeltaista pintapuuta ja jonkin verran mustaa mahlavärjäystä. Sydänmänty on tiheää puuta, jossa on paljon kuviointia. Puuvillakuvio on yleensä joko pyörteinen tai suoria viivoja, jotka ovat lähekkäin kuin nastaraidat, riippuen sahausmenetelmästä. Sydänmänty saa Janka-kovuusasteikolla keskiarvoksi 1225, mutta mittapysyvyys voi vaihdella puulajin, iän ja puun aikaisemman käytön mukaan.

Sapele – Sapele on eksoottinen lehtipuu, joka muistuttaa monin tavoin mahonkia. Se on kotoisin Afrikasta. Puu on tumman, täyteläisen punaruskeaa, ja siinä on hieno, lomittunut puumateriaali. Keskimääräistä korkeampi Janka-luokitus 1500 ja poikkeuksellinen mittapysyvyys tekevät Sapele-puusta kestävämmän kuin aidosta mahongista, ja se on lujuudeltaan ja kulutuskestävyydeltään verrattavissa tammiin.

Lehtipuulaji

Teak, brasilialainen (myös Cumaru) – Brasilialainen teak on Etelä-Amerikan alkuperäismaa ja yksi maailman kovimmista puulajeista. Sen väri vaihtelee melko tasaisesti vaaleasta keskiruskeaan, ja siinä voi olla keltainen vivahde. Puu on hienojakoista ja lomittunutta, ja se tuntuu vahamaiselta tai öljyiseltä. Brasilialainen teak on Janka-kovuusasteikolla 3540, ja sen mittapysyvyys on keskimääräistä parempi, mikä tekee siitä erittäin kestävän ja pitkäikäisen lattiamateriaalin.

Teak, aito – Aito teak on kotoisin Kaakkois-Aasian trooppisilta alueilta, ja sitä kasvatetaan Keski-Amerikassa ja osassa Etelä-Amerikkaa. Värisävy on keskikokoinen kullanruskea, jossa on tummanruskeita raitoja. Puu voi olla aaltoilevaa tai suoraa, ja sen rakenne on karkea, öljyinen ja himmeän kiiltävä. Aidon teakin kovuusasteikko on 1000-1155, mikä on suhteellisen alhainen Janka-kovuusasteikolla, joten se on pehmeämpää puuta kuin useimmat lehtipuut.

Lehtipuulaji

Tiikeripuu – Tiikeripuuta kasvaa luonnostaan Brasilian, Bolivian, Perun, Guatemalan ja Meksikon neotrooppisissa metsissä. Väri vaihtelee vaaleasta kermanvärisestä runsaaseen punertavan oranssiin sävyyn dramaattisessa raitakuviossa, joka antaa puulle sen nimen. Tiikeripuulla on epäsäännöllinen rakenne, joka voi olla pilkullinen, aaltoileva tai lomittunut, ja sen rakenne on hieno ja kiilto keskinkertainen tai himmeä. Tiikeripuun kovuusasteikko on 1850 Janka-asteikolla, ja se on raskas ja vakaa lattiamateriaali.

Lehtipuulaji

Pähkinä, amerikanpähkinä – Amerikkalainen musta pähkinä on Pohjois-Amerikassa kotoperäinen ja yleinen. Puun väri vaihtelee runsaasta tummanruskeasta mustaan, jossa on violetti vivahde. Sydänpuun ja valkoisesta vaaleanruskeaan vaihtelevan pintapuun välillä on huomattava ero. Lattiavalmistajat tummentavat usein pintapuuta vuotamalla sydänpuun väriä pintapuuhun höyrystämällä puuta. Puun värisävy on avoin ja suora, ja se voi olla kihara tai noppamainen. Amerikkalaisen mustapähkinän Janka-kovuusluokka on 1010, eli pehmeämpi kuin punatammen.

Lehtipuulaji

Pähkinäpuu, brasilialainen (myös Ipe) – Brasilialainen pähkinäpuu on kotoisin Etelä-Amerikasta. Väri on keskitummasta hyvin tummanruskeaan mustaan, jossa on vain vähän vaihtelua. Järeys vaihtelee hienosta keskikokoiseen, suora, aaltoileva tai epäsäännöllinen. Puu on raskasta, kiinteää ja öljyistä, ja Janka-asteikon luokitus on 3680, ja sen stabiilisuus on keskimääräistä parempi, joten Ipe (lausutaan "e-pay") on kovinta ja kestävintä saatavilla olevaa puuta.

Wenge – Wenge on Afrikassa alkuperäisenä kasvavasta Millettia laurentii -puusta saatua sahatavaraa. Väri on täyteläinen tummanruskea, jossa on paksuja lähes mustia raitoja. Kuitupuu eroaa sydänpuusta dramaattisesti vaalean kellertävän valkoisena. Puumateriaali on suoraa ja sen rakenne on karkea ja öljyinen. Wenge on Janka-kovuusasteikolla keskimääräistä kovempaa, 1630, ja sen mittasuhteet ovat erinomaiset.