Takapihan vesielementit parantavat maiseman kauneutta ja rauhallisuutta ja tekevät pihasta visuaalisesti mielenkiintoisemman ja rentouttavamman. Jotta vesimaisemaan saataisiin elämää ja väriä, on kuitenkin tärkeää sisällyttää siihen lammikkokasveja. Ne tarjoavat draamaa ja tekstuuria sekä muita etuja, kuten luonnollisen lammikkosuodatuksen, veden kirkkauden parantamisen, levien hallinnan, hapen lisäämisen ja – jos lammikossasi on kaloja – suojan petoeläimiltä. Lammikkokasvien kasvattaminen auttaa luomaan tasapainoisen ekosysteemin, eikä lammen vettä tarvitse vaihtaa yhtä usein.
Nämä ovat neljä lammikkokasvityyppiä:
- Uppokasvit, kuten lammikkorikko, elävät veden alla, ja niiden juuret istuvat veden pohjalla olevassa maaperässä.
- Kelluvilla kasveilla on lehtiä, jotka kelluvat veden pinnalla, ja juuret, jotka joko kelluvat tai istuvat pohjan maaperässä. Tällaisia kasveja ovat esimerkiksi vesililjat, lootukset, sorsalemmikki ja vesihyasintti.
- Uposkasvit, kuten rönsyleinikki, nuolijuuri ja kattaalit, juurtuvat vedenalaiseen maaperään, mutta elävät veden yläpuolella.
- Rantakasvit, kuten sinilippuruusu, kasvavat kuivalla maalla, mutta sietävät kosteutta ja kausittaista tulvimista.
Useimmat vedenalaiset ja kelluvat kasvit ovat lammikkokohtaisia, ja ne on todennäköisesti hankittava lammikkotarvikeliikkeestä. Samaan aikaan monia nousevia ja rantakasveja (joita kutsutaan myös suokasveiksi) myydään edullisesti taimitarhoissa.
Kun rakennat lampea, muista luoda hylly suokasveille. Nämä hapettimet poistavat typpeä, ammoniakkia, nitraatteja ja muita mineraaleja lammesta ja estävät näin levien kasvua. Ne tarjoavat myös varjoa, suojaa ja turvallisen paikan sammakoille munia varten.
1. Siperian iiris (Iris sibirica)
Nämä hydrofiiliset (eli vettä rakastavat) iirikset ovat puolivesikasveja, ja ne kasvavat parhaiten, kun vesi peittää niiden latvuksen ympäri vuoden. Kuten muutkin iirikset, ne kukkivat keväästä alkukesään, ja niiden värejä ovat valkoinen, violetti, sininen, laventeli, punainen ja keltainen. Näillä sitkeillä kasveilla on rihmamaiset lehdet, ja ne kasvavat 12-40 tuumaa korkeiksi täydessä auringossa tai osittaisessa varjossa, ja ne voivat varjostaa muita marginaalisia vesikasveja. Ne ovat suurelta osin tuholaisvapaita ja palaavat vuosi toisensa jälkeen.
Muut lajikkeet, kuten japanin iiris, toimivat hyvin suokasveina matalassa vedessä, mutta ne on poistettava talven ajaksi, koska ne eivät kestä ympärivuotista upottamista.
2. Kalla (Zantedeschia aethiopica).
Filodendronien, caladiumien ja rauhanliljojen läheisempää sukua, mutta elegantti kalla-lilja ei ole edes lilja. "Calla" on yksinkertaisesti kreikan kielen sana, joka tarkoittaa kaunista – ja kaunis se onkin, yksinkertaisine, siroine kaarineen. Värikäs, torvenmuotoinen "kukka" on itse asiassa muunneltu lehti. Kallaa on saatavana valkoisena, vaaleanpunaisena, punaisena, violettina ja keltaisena, ja sen silmiinpistävät lehdet muistuttavat miekkaa, ja ne ovat toisinaan valkoisia täpliä.
Tämä afrikkalainen trooppinen kasvi on kestävä USDA-vyöhykkeillä 8-10, mutta juurakot voidaan irrottaa ja varastoida talven yli kylmemmässä ilmastossa. Koska ne pitävät kosteista jaloista, ne ovat erinomainen reunakasvi matalalle suolle tai lammen reunalle.
3. Sateenvarjopalmu (Cyperus alternifolius)
Tällä koristeruoholla on silmiinpistävät, avattua sateenvarjoa muistuttavat suojuslehdet 4- tai 6-jalkaisten varsien yläosassa, mistä kasvi on saanut nimensä. Sateenvarjopalmu suosii täyttä aurinkoa, mutta se sietää myös puolivarjoa. Trooppisena kasvina se on kestävä vyöhykkeillä 7-11, mutta sitä voidaan käsitellä kesäaikaan yksivuotisena pohjoisissa ilmastoissa tai talvehtia sisätiloissa. Sateenvarjopalmu kasvaa nopeasti ja voimakkaasti, ja siitä voi tulla vieraslaji, jos sitä ei valvota. Sen kasvattaminen istutusastiassa voi auttaa hillitsemään sen leviämistä, ja se hyötyy säännöllisestä juurten leikkaamisesta tai jakamisesta.
4. Elefantinkorva (Colocasia esculenta)
Taro eli norsunkorva (jota ei pidä sekoittaa alokasiaan, jota kutsutaan myös yleisesti norsunkorvaksi) on puoli-trooppinen kasvi, joka kasvaa niin massiivisesta mukulasta, että se näyttää jättimäiseltä sipulilta. Sen yhtä suuret lehdet auttavat luomaan trooppisen tunnelman puutarhaan tai lampeen. Yleisimmin vihreä, mutta norsunkorva voi olla myös tummanvioletti, ruskea, kartanlila tai kirjava.
Nämä kasvit vaativat paljon tilaa, sillä ne kasvavat 3-8 jalkaa korkeiksi ja lähes 6 jalkaa leveiksi. Koska ne ovat runsassyöjiä, jotka pitävät täydestä auringosta ja runsaasta vedestä, ne sopivat hyvin lammikoihin, vaikka niiden latvukset olisi pidettävä vedenpinnan yläpuolella. Norsunkorvat kestävät vyöhykkeillä 9-11, ja niitä viljellään yksivuotisina kasveina pohjoisilla alueilla.
5. Canna-lilja (Cannaceae)
Useimmat canna lily -lajikkeet viihtyvät hyvin lammessa. Niiden juurakot voivat olla täysin veden alla, mutta pohjoisten kasvuvyöhykkeiden vesipuutarhoissa ne on helpointa istuttaa koreihin, jotta ne voidaan poistaa ja varastoida syksyllä.
Kolmesta kahdeksaan metriin korkeat canna liljat ovat majesteettisia, trooppisen näköisiä kasveja, joiden kirkkaanväriset kukat ovat punaisia, oransseja, keltaisia, vaaleanpunaisia tai lohenpunaisia ja jotka istuvat tukevissa varsissa. Suosittuja canna lily -lajikkeita lammikoille ovat mm:
- Canna ’Tropicanna’, jolla on punavihreäraidalliset lehdet ja oranssit kukat.
- Canna ’Cleopatra’, jolla on vihreät lehdet ja joko keltaiset, punaiset tai punatäpläiset keltaiset kukat.
- Canna glauca, joka on kotoisin soisilta ja rämeisiltä alueilta ja jolla on vaaleankeltaiset gladioluksen tyyppiset kukat.
6. Makea lippu (Acorus calamus)
Tämä monivuotinen ruoho, jolla on kirkkaanvihreät lehdet, kasvaa 24-30 tuumaa korkeaksi ja sopii erinomaisesti soille, koska se suosii märkiä jalkoja. Se on olennaisesti tauti- ja tuholaisvapaa, ja se on uskomattoman vähän huoltoa vaativa. Vaikka sitä ei pidetä vieraslajina, se leviää, ja se leviää jakamalla juurakoita. Sweet flagin murskatulla lehdistöllä on miellyttävä tuoksu, minkä vuoksi se on saanut nimensä.
Keväällä kasvi tuottaa sormimaisia, vihertävän keltaisia kukkia, jotka vaihtuvat punaisiin marjoihin ja tuovat väriä vesipuutarhaan. Se viihtyy täydessä auringossa tai osittain varjossa (iltapäivän varjossa kuumassa ilmastossa), ja se on kestävä vyöhykkeillä 6-9.
7. Horsetail (Equisetum hyemale).
Jos haluat lisää visuaalista mielenkiintoa lampeen, kokeile hevosheisiä , jota kutsutaan myös hankajäkäläksi karheiden harjastensa vuoksi. Se on muita koristeheinäkasveja korkeampi ja ohuempi, ja sen korkeus on 2-5 jalkaa, ja sillä on kapeat, kaistaleiset vihreät varret, jotka antavat sille bambua muistuttavan ulkonäön. Se sopeutuu täyteen aurinkoon tai osittaiseen varjoon, ja se voidaan istuttaa enintään 15 senttimetrin syvyiseen veteen, joten se sopii matalille soille.
Tämä ikivihreä, kukkimaton perenna on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Se voi kuitenkin olla tietyissä olosuhteissa invasiivinen, joten sitä kannattaa kasvattaa ruukuissa. Se lisääntyy itiöiden ja maanalaisten juurakoiden avulla ja leviää nopeasti. Huomautus: Tämä nopeasti kasvava kasvi voi olla myrkyllinen laiduntaville eläimille.
8. Kataatti (Typha latifolia)
Cattail (eli pensaskasvi) sopii paremmin suuriin luonnonlampiin valtavan kokonsa vuoksi, sillä se kasvaa jopa 3 metriä korkeaksi. Se leviää nopeasti, kun sen ruskeat sylinterimäiset kukat eli "kissankärsämö" puhkeavat, ja se myös lisääntyy itsestään ryömivien juurakoiden avulla. Kun nämä vankat lammikkokasvit ovat vakiintuneet, ne tarjoavat arvokasta suojaa villieläimille, kuten hyttyssyöjä sudenkorennolle, joka mielellään munii niihin.
Tämä vyöhykkeillä 3-10 kestävä viehättävä kasvi, jolla on pitkät, hoikat ja kapenevat lehdet, pitää täydestä auringosta ja kosteista olosuhteista.
9. Parsasaniainen (Asparagus densiflorus ’Sprengeri’)
Tämä suosittu huonekasvi ei ole parsa eikä saniainen, vaan se kuuluu itse asiassa liljakasvien heimoon. Se sopeutuu helposti lammikkoon, koska se on ahne juomaan. Sen ilmavat, riippuvat lehdet, joissa on pehmeät neulamaiset lehdet, tuovat vesimaisemaan pehmeyttä. Se on kestävä vyöhykkeillä 9-11, mutta se voi olla haitallinen kasvi.
Parsasaniainen viihtyy mielellään lammen reunoilla tai vesiputouksessa. Jos haluat saada sellaisen kasvamaan lammessasi, pese kaikki multa pois sen juurilta ja työnnä ne kiven alle tueksi. Kun kasvi kypsyy, se voi tuottaa pieniä valkoisia kukkia, punaisia marjoja ja piikkejä. Huomaa, että tämä kasvi – erityisesti marjat – voivat olla myrkyllisiä eläimille.
10. Impatiens (Impatiens walleriana)
Lisää väriä lammen vesiputoukseen tai reunaan istuttamalla impatientsiä. Vaikka se ei yleensä pidä märistä jaloista, tämä yksivuotinen kasvi ei myöskään pidä kuivuudesta, joten varovainen sijoittaminen lammen lähelle voi pitää sen tyytyväisenä ja samalla lisätä lammellesi kukkaisen keskipisteen. Impatiensin kukat voivat olla valkoisia, vaaleanpunaisia, punaisia, violetteja, violetteja, violetteja, korallinvärisiä ja keltaisia, ja nämä matalakasvuiset kasvit (korkeintaan 12 tuumaa korkeat) leviävät ja luovat rehevän lammikkomaiseman.
Vyöhykkeillä 10-11 kestävät impatiensit ovat herkkiä säälle, sillä ne kuihtuvat liian kuumalla tai kuivalla säällä ja kuolevat kylmällä. Kun tämä varjoa rakastava kukka istutetaan lammen reunalle, se voi sietää hieman tavallista enemmän aurinkoa.
