Sana kekri tarkoitti kansankielessä viimeiseksi jäämistä tai jonkin päättymistä. Mikael Agricolan mukaan Kekri olisi alkujaan ollut jumalolennon nimi. Kekrin aika ulottuu syyskuun lopulta marraskuun alkuun, Mikkelinpäivästä Pyhäinpäivään. Nimi halloween (All Hallows Eve) kertoo siitä, kuinka syksyinen.
Koska kenellekään ei saanut kekrinä jäädä nälkä, kestittiin kekripukkia ja.
Kekrin vietto – elävä perintö
Kekrillä ei alkuun ollut vakituista päivämäärää, vaan kukin maatalo juhli sitä sen. Kenellekään ei saanut jäädä nälkä, sillä se olisi merkinnyt laihaa satovuotta. Myös kiertävien kekripukkien nimitykset vaihtelivat alueittain. Nimitys on erilainen eri paikkakunnilla, Itä-Suomessa kekri, keyri, keuri ja lännessä päin. Niitä ei saanut kukaan maistella, ennenkuin ne oli pöytään laitettu.
Näissä tiedoissa Tverin-Karjalasta ei ole mitään pyhistä miehistä.
Kekri on ollut euroopassa merkittävin vuosijuhla
Kekri alkujaan on merkinnyt vainajahalti-jaa eli vainajaa kuviteltuna. Pyhäinpäivä on alkuaan yhdistelmä kahdesta varsinkin katolisen kirkon. Vaikka ”oravan päivä ” onkin osunut kekriin, ei sillä kuitenkaan ole mitään tekemistä. Suomalaisten vuosi vaihtui perinteisesti syksyisenä kekrinä, jota vietettiin vastakorjatun sadon täyttäessä laarit ja vatsat. Puuttuu: saanut Pyhäinpäivä, kekri ja Halloween – juhlia kuolleiden muistamiseksi – Yle. Jo pyhäinpäivää ennen on vietetty kekriä ja nykyään myös. Halloween on saanut alkunsa kelttien talven alkamisen juhlasta, samhainista. Ruokaa piti syödä yhdeksän kertaa, eikä sitä saanut korjata pois pöydiltä.
Puuttuu: alkunsa Halloween ja kekri tuovat syksyyn karnevaalimeininkiä – Kirkko ja. Meksikossa kuolleiden päivän vietto on saanut erilaisen. Miksi pitäisikään, sillä meillä on oma juhlamme – kekri? Kekriä on vietetty alkujaan maatalousyhteisöissä, jolloin se oli myös vuoden.
Samaan aikalokeroon ovat osuneet myös keisarillisesta hääjuhlasta alkunsa. Juhlan alkuperäinen eurooppalainen nimitys on siis säilynyt vain Suomessa. Kekri oli ilon juhla, silloin tanssittiin, laulettiin ja leikittiin sekä syötiin hyvin.
Opsista hupsista kekriin: kulttuuriperintökasvatusta lapsille
Mutta ennen juhlien käynnistymistä on tehtävä juhlavalmisteluja eli pieniä. Sillä ei ollut alkujaan kalenteriin sidottua ajankohtaa, vaan sitä. Talojen kesken kilpailtiin, missä ennätettiin ensin aamuvarhain. Kekri ei alkujaan ollut kiinteää päivämäärää, vaan sen vietto vaihteli. Esimerkiksi pyykkiä ei saanut Kekrinä pestä etteivät sudet aiheuttaneet onnettomuuksia kesällä. Kauan eläköön suomalainen kekri! Kekritapahtuma on saanut oman paikkansa Kajaanin syksyssä. Kekrikeinut ripustettiin useimmiten lapsille sisälle tupaan ja tapa lienee alkuaan ollut.
Vaikka ei olekaan mitään virallista tai oikeaa tapaa viettää. Pyhäinpäivästä on ennen käytetty myös nimitystä ”pyhäinmiestenpäivä”. Tarinan mukaan lyhty on saanut nimestä eräältä juopolta, joka kiristi pirulta lupauksen. Kekri on tarkoittanut kansankielessä viimeiseksi jäämistä ja jonkin päättymistä eli. Oli tärkeää mässäillä, eikä kenelläkään saanut olla nälkä. Toisinaan sanaa kekri onkin käytetty myös pyhäinpäivän nimityksenä.
Vaihdokset ajoittuivat syyskuun lopulta, marraskuun alkuun, ehkä. Mikkelin päivän (eli Mikon päivän) nimitys ei kuitenkaan ollut. Kekrin nimi vaihteli paikkakunnittain Köyri, Keuri, Körri.
