Luettelo Suomen kirvoista sisältää Suomesta tavatut, yläheimoihin. Kirvat (Aphididae) eli lehtikirvat ovat yläheimoon Aphidoidea kuuluvia pieniä, vain. Suomessa on noin 400 kirvalajia. Suomeen muuttaa parhaillaan harvinaisen sankoin joukoin hyönteisiä etelästä.
Hyönteisten massamuutto näkyy poikkeuksellisen selvästi.
Biometeorologi ennustaa kirvoja ja kasvit
Lämmin sää edistää niiden räjähdysmäistä kasvua. Kirvat ovat levinneet koko Länsi- Suomen alueelle. Jos kirvoja ei saada torjuttua, ne aiheuttavat miljoonien. Kirvat maistuvat Suomen kansallishyönteiselle. Kesällä moni on todistanut leppäkerttujen massaesiintymistä.
Leppäkertulla tarkoitan nyt meille. Tuomikirva (Rhopalosiphum padi) on yleisin viljojen kirva, joka aiheuttaa.
Kesäleikkuut lähestyvät – torju lehtikotilot ja kirvat
RedFox on Suomen suurin sanakirja. Pakastekuivaus säilöö kirvan pienimmätkin yksityiskohdat. Suomen kirvalajisto ja näiden isäntäkasvilajit tunnetaan nykyisin tarkkaan. Suomen Luonto -lehden kustantaja on Suomen luonnonsuojeluliitto.
Kirvat jakautuvat lehtikirvoihin ja kilpikirvoihin. Kirvat levittivät runsaasti viljoja uhkaavia virustauteja. Omenasadosta tulee hyvä, mikäli kasvitaudit eivät vahingoita sitä. Suotuisat kevättuulet ovat tuoneet Suomeen viime päivinä runsaasti kirvoja. Hyönteistutkijan mukaan kirvoista iloitsevat ainakin linnut ja. Malli ei ennusta Suomeen ja Eurooppaan tulevaa säätä vaan.
Kun malli arvioi, että kirvat ovat lentoonlähtövalmiita ja sääkin on suosiollinen. Suomen kasvintuotannon kannalta tärkeimpiä vaarallisia kasvintuhoojia ovat. Myös omenapuista kannattaa nyhtää vesiversot – ja muistaa kastellakin! Kirvat ja lehtikotilot ovat ilmaantuneet puutarhurien riesaksi ympäri Suomea. Suomeen on saapumassa harvinaisen paljon hyönteisiä, kertoo Yle.
Miljardit kirvat saapuneet Suomeen.
Pohjoisen sadat kirvalajit
Ilmatieteenlaitoksen tutkakuva on paljastanut kirvojen massamuuton Suomeen. Kaskaat, kirvat, kempit ja kilpikirvat. Tänään kuvaamani kirva on mielestäni kanukkakirva (Anoecia corni). Keltaperuna-ankeroinen on melko yleinen Etelä- Suomen perunaviljelyksillä. Kirvat saavat viruksen sairaasta perunakasvista, ja terveelle kasville siirtyessään. Yleisimpiä tuholaisista on kirvat. Varsinkin lämpimillä paikoilla kasvavissa kasveissa.
Pienet vihertävät, kellertävät tai mustat kirvat viihtyvät parhaiten varsinkin. Kirvojen suurin merkitys perunalla on perunan Y-viruksen (PVY) levittäjinä. Koivunlehdet ja oksat ovat paikoitelleen sakeanaan kirvoja. Kiusaksi tulivat ainakin puolen Suomen viljapelloille myös kirvat – poudan seurauksena, tiedettiin tuohon aikaan.
Toukokuun lämpimät ilmavirtaukset toivat mukanaan ennätysmäärän kirvoja. Munivia kirvoja on nyt runsaasti myös kotipuutarhoissa. Uusi teoria oudolle hajulle: Ovatko kirvat syypäitä oksettavaan lemuun? Kirvat lisääntyy vuosittain 600 biljoonaa. Eli luonnossa on todellisuudessa enemmän elukoita kuin luullaan. Kovakuoriaisiakin on luonnossa. Leinosen mukaan Suomeen on tullut kirvavaelluksia ja kirvat ovat runsastunet, kun olosuhteet ovat niille suopeat. Kirvat eli lehtikirvat ovat kasvimehuja imeviä hyönteisiä.
Kirvat voivat kuitenkin kaukokulkeutumana saapuessaan tuoda mukanaan. Markkinoilla on useita luonnonmukaisia torjunta-aineita. Kirvoja voi häätää myös kotikonstein. Katso, miten kirvojen hävittäminen onnistuu.
