Kukassa on viisi vaaleansinistä terälehteä sekä keltainen keskusta. Verhiö ja varsi myötäkarvaisia (peltolemmikin verhiö koukkukarvainen). Joitakin Pohjois-Suomessa esiintyviä suokasvilajeja: TŠssŠ pohjoisia suokasveja! Hae: Raatekasvustoa heijastuksineen raate Menyanthes suokasvi suokasvit rantakasvi rantakasvit kosteikkokasvi.
Raatekasvustoa joella – raate Menyanthes suokasvi suokasvit rantakasvi rantakasvit kosteikkokasvi kosteikkokasvit vesikasvi vesikasvit luonnonkukka. Rantavihvilä – rantavihvilä Juncus alpinoarticulatus vihviläkasvi rantakasvi. Taantuvista suokasveista uhanalaisiksi ovat nousseet muun. Kasvien historiaa: miten ja milloin kasvit tulivat Suomeen, -Kevät kasveja, – Metsä – ja harjukasveja, – Lehtokasveja, – Suokasveja, – Vesikasveja, – Rantakasveja. Varsinaiset vesikasvit eli hydrofyytit. Matalia vesi- ja rantakasveja (2-60 cm). Osa lajeista ilmaversoisia, osa pohjaversoisia.
Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia (SUOKAS) -hankkeessa tavoitteena oli. Voit huomata niin tervalepän kuin myös. Kasvit yhteyttävät ja tuottavat siten happea mahdollistaen elämän maapallolla. Suokasvit todennettiin Löyhinginnevalla ja rantakasvit vanhan urheilukentän sekä Lamminjärven ympäristössä. Luontokoululaiset tunnistivat lähes puolet.
Lankaa, nuudeleita vai jotain muuta? Suokasveja pääsi näkemään paremmin paikan päällä, ja olimme aamulla. Siksi suokasvit eivät kuoltuaan hajoa vaan kerrostuvat turpeeksi. Kasvupaikka: Piikkiö, Puistopolku, ojan reuna.
Menyanthes nuppu nuput suo suokasvi suokasvit rantakasvi rantakasvit. Ensimmäiset suot olivat sara- ja ruohomaisten rantakasvien. Yhteistä näille kaikille soistumistavoille on se, että suokasvit, varsinkin. Palpakkokasvit heimo Sparganiaceae Vesi- ja rantakasveja, joilla on. Sukuja: vesikuusi, Hippuris Raatekasvit heimo Menyanthaceae Vesi- ja suokasveja. Se ei ole varsinainen suokasvi, vaan viihtyy niittymäisillä mailla, avoimissa lehtimetsissä. Tyypillinen suo- ja rantakasvi on suokurjenjalka.
Kartanon puiston istutettuja puita ovat. Kuvassa 1 on esitetty kasvillisuustyypit. Suomalaiset ranta-ja suokasvit. Suokasvina juolukka on tyypillinen mutta sitä tavataan myös kuivissa mäntymetsissä ja. Suo- ja rantakasvina viihtyvä kihokki ei kuitenkaan ole täysin. Turvetta ( suokasvien tai sammaleiden maatuneita jäänteitä) ei näytteessä. Sillä on 1-2 metriä pitkä rento ja sitkeä varsi. Hiljalleen muut suokasvit, kuten sarat ja suovehkat, valtaavat alaa.
Huomionarvoisia suokasveja Riihimäellä ovat mm. Suokasvien sopeutuminen korkeaan vedenpinnan tasoon ja kasvualustan hapettomuuteen. Suokasveja ovat kasvit, jotka elävät suolla ja suomaisilla alueilla. Rantakasvien vyöhyke on alue vesistön lähellä, jossa kasvaa erilaisia rantakasveja.
Luonteenomaisimpia suokasveja ovat tietenkin rahkasammalet, joita Linnaistensuolla. Rantakasvien elinpaikkoja Lahdessa ovat Vesijärven ja muiden järvien. Vihviläkasvit kukka kukkiva rantakasvi kasvi kasvit kukassa pienet valkoiset. Karpalo kukkii – karpalo isokarpalo suokasvi punainen kukka kukkiva.
