Silloin osoittimen kärjen projektio suoralle, esimerkiksi koordinaatiston y-akselille, piirtää sinikäyrän. Tarkastelun alkuhetkellä t = 0 ja vaihekulma. Vaihekulman yksiköitä ovat radiaani ja aste. Kulmataajuudella ω kerrottu aika-akseli on. Ratkaisu: Virta näyttää olevan jäljessä jännitettä, joten kyseessä on induktiivinen laite. Siis oikeasti kyseisen funktion kuvaaja on liikkuva sinikäyrä, mutta paperille. Origoon nähden poikkeama voi olla korkeintaan tietyn vaihekulman verran.
Se vastaa siis suorakulmion, jonka pinta-ala on sama kuin sinikäyrän, korkeutta. Kuvassa katkoviivoitettu harmahtava laatikko. Pisteen a piirtämän käyrän muoto on sinikäyrä. Kun ajattelet asiaa sinikäyrien pinta-alojen suhteina, homma aukeaa. Jännitteen ja virran vaihekulman cosini määrää tehokertoimen. Kyseinen kulma on nimeltään vaihekulma φ. Tämän tyyppiset laitteet kuluttavat lyhyen virtapulssin ainoastaan sinikäyrän huippuarvojen kohdalla. Vahvistuskerroin ja vaihekulma. Laskimeen kompleksiluvun osoitinesitys syötetään muodossa.
Esityksessä oleva kulmamerkki löytyy. Jos ääniaalto ja -signaali ovat sinikäyrän muotoisia, äänellä on vain yksi taajuus. Tämä on enemmän kuin p, joten ympyrärataesityksessä kappale on ympyrän alaosassa eli vaiheessa, jossa liike on oikealle. Todelliseen tehoon, näennäistehoon ja loistehoon liittyvät laskut. THDi) olevan alle 3 % ja tulon käyttävän puhdasta sinikäyrää verkosta.
Ohjelmoitavat ominaisuudet, kuten vaihekulman ja jännitteen muutosnopeus, sallivat. Impedanssiin, vaihekulmaan, tehokertoimeen ja virran arvoon liittyvät laskut;. Tuo virta on siis eri vaihekulmassa kuin pääkäämin virta, mikä oli. Oskilloskoopilla tutkittiin kytkentöjen. Fysiikan koulukurssista tiedetään, että sinikäyrä on yleisin ja soveltuu. Ympyrätaajuus ω mitataan radiaaneina sekunnissa, vaihekulma φ. Geometrisesti näyttäisi, että sinikäyrä olisi kosinikäyrän edellä. Siirto toisessa tasossa vastaa vaihekulman muutosta toisessa tasossa. OP eli P:n etäisyys origosta ja vaihekulma θ on se suunnattu kulma, jonka.
Tällöin funktion x = x(t) kuvaaja on aaltoileva ” sinikäyrä ”. Tälle vaihekulmalle löytyy luonnollinen. Impedanssille saadaan vaihekulmat huomioon ottaen lauseke. Sinikäyrän vaaka-akselilta nähdään jakson kestoaika ja. Kuten seuraavasta kaaviosta, joka edustaa sinikäyrää, yhdelle.
HARP-kuvien tapauksessa jokaisella ajanhetkellä t on kulmamuuttujia, vaihekulmat a1(x, y;t) ja. Tällöin kutakin kuvatason pikseliä vastaa parametritasossa pala sinikäyrää.
